Melonta sopii sekä Suomen luontoon että suomalaisille

Suomen lukuisat vesistöt sekä sisämaassa että rannikkoseuduilla ovat olleet suosiollisia melonnalle kautta Suomen historian. Ennen kuin suomalaiset oppivat edes rakentamaan soutuveneitä, he liikkuivat vesillä meloen tai sauvoen. Reilut sata vuotta sitten melonta kukoisti varakkaamman väestön harrastuksena. Vähitellen siitä kehittyi yksi luonnossa liikkumisen suosituimmista muodoista.

LitM Béla Pavelkan liikuntasuunnittelun ja -hallinnon väitöskirjan ”Open Water as a Sportscape – Analysis of Canoeing in Finland for developing Sport Infrastructure and Services” (Avovesi liikuntamaisemana – analyysi melonnasta Suomessa liikuntainfrastruktuurin ja -palvelujen parantamiseksi) tarkastustilaisuus pidettiin viime viikon lauantaina Jyväskylässä. Kuvassa Béla pitää lektiotaan salintäyteiselle yleisölle ja vastaväittäjänä toimineelle professori Josef Falén’lle (Uumajan yliopisto, Ruotsi). Kuvan oikeassa reunassa näkyy myös Belan isä Jószef, joka oli saapunut tilaisuuteen Unkarista.

Béla osoitti, että Suomessa avovedet ovat kuin luodut liikkumiseen. Vesistöt ovat puhtaita ja monipuolisia. Suojaisa Saaristomeri, sisämaan järvet ja joet sekä kosket soveltuvat lähes poikkeuksetta kaikkiin melontalajeihin. Vaikka toiminta on vireää Suomen melontatoiminta nojaa vahvasti vapaaehtoisvoimiin, joiden avulla ei kuitenkaan pystytä vastaamaan aikuisten eikä nuorten kuluttajien vaativiin laatu- ja määrävaatimuksiin. Seurojen päämajat sijaitsevat usein kauniissa ympäristössä hyvällä paikalla, mutta laadukkaan seuratoiminnan edellytykset puuttuvat. Lajin kehittämisen ehtona on ammattimaisen toiminnan viriäminen sekä seura- että liittotasolla. Béla esittääkin, että hallinnollisia ja operatiivisia töitä ei enää voida jättää vapaaehtoisten harteille, jos halutaan vastata tarpeisiin ajan vaatimusten mukaisesti. Ammattimaiselle toiminnalle on tilausta.

Teosta voi tilata Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi.

Suomen liikuntatieteilijät huippuvauhdissa

Suomen liikuntatieteilijät ovat päässeet huippuvauhtiin vuoden alkajaisiksi jos mittarina käytetään liikuntatieteellisiä väitöksiä. Tähän mennessä on tarkastettu seitsemän väitöskirjaa ja maaliskuun aikana on lisää tulossa. Jyväskylän yliopistossa on käyty viidet väittäjäiset.

LitM Esa Hynysen liikuntafysiologian väitöskirjassa ”Heart rate variability in chronic and acute stress with special reference to nocturnal sleep and acute challenges after awakening” selviteltiin akuutteja ja kroonisia stressireaktioita mittaamalla sydämen sykintätaajuuden vaihtelua sekä yöunen aikana että erilaisten fyysisten kuormitusten aikana. Kuvassa Esa keskittyy tarkastustilaisuudessa vastaväittäjänä toimineen professori Stephen Seilerin esittämiin kiperiin kysymyksiin.

Vaikka Stressi mielletään usein kielteiseksi asiaksi, on sopiva vireystila, jopa stressi, välttämätön vaativista tilanteista selviytymisessä. Haitalliseksi stressi muuttuu silloin kun elimistö altistuu pitkäaikaiselle kuormitukselle eikä elimistö saa mahdollisuutta palautumiseen. Hynynen vertaili väitöskirjassaan kroonisen ja akuutin stressin vaikutuksia autonomisen hermoston toimintaan unen aikana sekä heräämisen yhteydessä. Yksinkertaisilla kotioloissa suoritettavilla syke- ja sykevariaatiomittauksilla voitiin tutkia sekä fyysisen että psyykkisen stressin vaikutuksia sydämen autonomiseen säätelyyn. Mittaaminen yöunen aikana toimii fyysisen harjoittelun aiheuttaman stressin vaikutusten arvioinnissa ja aamulla tehty koe taas enemmän kroonisen fyysisen tai psyykkisen stressin vaikutusten arvioinnissa. Hynynen osoitti, että mittaustuloksia voidaan hyödyntää paitsi stressitutkimuksissa myös urheilussa ja kuntoilussa sekä jokapäiväiseen elämään liittyvissä stressinhallintaohjelmissa. Mittausten etuna on niiden helppo suorittaminen ja edullisuus, koska ne onnistuvat melkein kaikilta eikä kalliita mittalaitteita tarvita. Tulosten laskeminen ja tulkinta saattavat kuitenkin vaatia erityisosaamista, kertoo Hynynen.
Teos on julkaistu myös sähköisesti osoitteessa: http://julkaisut.jyu.fi?id=978-951-39-4207-6.