Melonta sopii sekä Suomen luontoon että suomalaisille

Suomen lukuisat vesistöt sekä sisämaassa että rannikkoseuduilla ovat olleet suosiollisia melonnalle kautta Suomen historian. Ennen kuin suomalaiset oppivat edes rakentamaan soutuveneitä, he liikkuivat vesillä meloen tai sauvoen. Reilut sata vuotta sitten melonta kukoisti varakkaamman väestön harrastuksena. Vähitellen siitä kehittyi yksi luonnossa liikkumisen suosituimmista muodoista.

LitM Béla Pavelkan liikuntasuunnittelun ja -hallinnon väitöskirjan ”Open Water as a Sportscape – Analysis of Canoeing in Finland for developing Sport Infrastructure and Services” (Avovesi liikuntamaisemana – analyysi melonnasta Suomessa liikuntainfrastruktuurin ja -palvelujen parantamiseksi) tarkastustilaisuus pidettiin viime viikon lauantaina Jyväskylässä. Kuvassa Béla pitää lektiotaan salintäyteiselle yleisölle ja vastaväittäjänä toimineelle professori Josef Falén’lle (Uumajan yliopisto, Ruotsi). Kuvan oikeassa reunassa näkyy myös Belan isä Jószef, joka oli saapunut tilaisuuteen Unkarista.

Béla osoitti, että Suomessa avovedet ovat kuin luodut liikkumiseen. Vesistöt ovat puhtaita ja monipuolisia. Suojaisa Saaristomeri, sisämaan järvet ja joet sekä kosket soveltuvat lähes poikkeuksetta kaikkiin melontalajeihin. Vaikka toiminta on vireää Suomen melontatoiminta nojaa vahvasti vapaaehtoisvoimiin, joiden avulla ei kuitenkaan pystytä vastaamaan aikuisten eikä nuorten kuluttajien vaativiin laatu- ja määrävaatimuksiin. Seurojen päämajat sijaitsevat usein kauniissa ympäristössä hyvällä paikalla, mutta laadukkaan seuratoiminnan edellytykset puuttuvat. Lajin kehittämisen ehtona on ammattimaisen toiminnan viriäminen sekä seura- että liittotasolla. Béla esittääkin, että hallinnollisia ja operatiivisia töitä ei enää voida jättää vapaaehtoisten harteille, jos halutaan vastata tarpeisiin ajan vaatimusten mukaisesti. Ammattimaiselle toiminnalle on tilausta.

Teosta voi tilata Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi.

Suomen liikuntatieteilijät huippuvauhdissa

Suomen liikuntatieteilijät ovat päässeet huippuvauhtiin vuoden alkajaisiksi jos mittarina käytetään liikuntatieteellisiä väitöksiä. Tähän mennessä on tarkastettu seitsemän väitöskirjaa ja maaliskuun aikana on lisää tulossa. Jyväskylän yliopistossa on käyty viidet väittäjäiset.

LitM Esa Hynysen liikuntafysiologian väitöskirjassa ”Heart rate variability in chronic and acute stress with special reference to nocturnal sleep and acute challenges after awakening” selviteltiin akuutteja ja kroonisia stressireaktioita mittaamalla sydämen sykintätaajuuden vaihtelua sekä yöunen aikana että erilaisten fyysisten kuormitusten aikana. Kuvassa Esa keskittyy tarkastustilaisuudessa vastaväittäjänä toimineen professori Stephen Seilerin esittämiin kiperiin kysymyksiin.

Vaikka Stressi mielletään usein kielteiseksi asiaksi, on sopiva vireystila, jopa stressi, välttämätön vaativista tilanteista selviytymisessä. Haitalliseksi stressi muuttuu silloin kun elimistö altistuu pitkäaikaiselle kuormitukselle eikä elimistö saa mahdollisuutta palautumiseen. Hynynen vertaili väitöskirjassaan kroonisen ja akuutin stressin vaikutuksia autonomisen hermoston toimintaan unen aikana sekä heräämisen yhteydessä. Yksinkertaisilla kotioloissa suoritettavilla syke- ja sykevariaatiomittauksilla voitiin tutkia sekä fyysisen että psyykkisen stressin vaikutuksia sydämen autonomiseen säätelyyn. Mittaaminen yöunen aikana toimii fyysisen harjoittelun aiheuttaman stressin vaikutusten arvioinnissa ja aamulla tehty koe taas enemmän kroonisen fyysisen tai psyykkisen stressin vaikutusten arvioinnissa. Hynynen osoitti, että mittaustuloksia voidaan hyödyntää paitsi stressitutkimuksissa myös urheilussa ja kuntoilussa sekä jokapäiväiseen elämään liittyvissä stressinhallintaohjelmissa. Mittausten etuna on niiden helppo suorittaminen ja edullisuus, koska ne onnistuvat melkein kaikilta eikä kalliita mittalaitteita tarvita. Tulosten laskeminen ja tulkinta saattavat kuitenkin vaatia erityisosaamista, kertoo Hynynen.
Teos on julkaistu myös sähköisesti osoitteessa: http://julkaisut.jyu.fi?id=978-951-39-4207-6.

Korkeakoulujen liikuntaa tukevat suositukset

Opiskelijaliikuntaliitto luovutti korkeakoululiikuntaa pohtineen työryhmänsä suositukset opetusministeri Henna Virkkuselle. Korkeakoululiikunnan asiantuntijaryhmä esittää mietinnössään suositukset ja niitä koskevat toteuttamisehdotukset, joiden avulla sekä korkea-asteella opiskelevat että korkeakouluyhteisössä työtään tekevät saavat liikunnalliset eväät koko korkeakouluyhteisön hyvinvoinnin ja opiskelijoiden opiskelu- ja työkyvyn edistämiseksi.

Käydyssä paneelikeskustelussa ilmeni, että korkeakoululiikunta on valtiovallan erityisten kehittämistoimien kohteena. Hallitus on ottanut haasteelliseksi tehtäväkseen seurata miten yliopistot ja korkeakoulut itse järjestävät ja seuraavat yhteisönsä liikuntatoimintaa. Kansanedustaja Raija Vahasalo esitti, että yliopistoliikuntaa ja sen toteuttamista voitaisiin käyttää jopa rahoitusperusteena valtion ja yliopistojen välillä käytävissä neuvotteluissa.

LTS voi omalta osaltaan olla tyytyväinen, että korkeakoululiikunta on noteerattu korkealla taholla. Valtakunnan kirkkaimmat aivot tarvitsevat hyvää kuntoa kehoon ja tehokkuutta opintoihinsa. Opiskeluaika on kenties viimeinen ajanjakso, jolloin nuoret aikuiset pääsevät osalliseksi hyvin organisoidusta liikunnasta ennen siirtymistään työelämään. Helsingin yliopiston liikuntajohtaja Mika Suikki totesi viisaasti, että pitkällä tähtäimellä on kysymys ns. huoltosuhteen kehittymisestä myönteiseen suuntaan jos nuoret aikuiset pitävät oikeassa elämänvaiheessa kunnostaan huolta ja sen seurauksena jaksavat pysyä pitempään työelämän palveluksessa ennen omaa eläköitymistään.

Urheiluvalmentaja rehtorina

LitM Seppo Pulkkisen kasvatustieteen väitöskirja ”Valmentajataustan merkitys rehtorin työssä" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 5.2.2011. Pulkkinen tutki johtajuutta koulu- ja urheilumaailmassa. Pulkkisen tutkimat rehtorit ovat toimineet joukkuelajien valmentajina huipputasolla, esimerkiksi ylimmän sarjatason tai maajoukkueen valmentajana. Kymmenen peruskoulun tai lukion rehtoria edustivat seitsemää lajia: jalkapalloa, jääkiekkoa, jääpalloa, lentopalloa, koripalloa, pesäpalloa ja amerikkalaista jalkapalloa.

Pulkkinen havaitsi, että huippu-urheiluvalmentajataustaiset rehtorit ovat kokeneet urheilumaailman ihmisiin keskittyvän johtajuuden toimivan myös koulumaailmassa. Tiimitoiminta, jaettu johtajuus ja koko henkilöstön saaminen mukaan kouluyhteisön kehittämiseen ovat sellaisia johtajuuden elementtejä, jotka toimivat rehtorin työssä paremmin kuin pääasiassa punaisen valon takana rehtorin kansliassa tapahtuva ”oikeisiin asioihin” keskittyvä asiajohtaminen.

Mielenkiintoinen väitös, johon kannattaa tutustua. Lisätietoja saatte suoraan väittelijältä itseltään: Seppo Pulkkinen, puh. 040 589 0664 ja 0400 480 746, seppo.pulkkinen@jkl.fi

Vuosi vaihtui perinteisellä tyylillä

Liikuntavuosi 2011 käynnistyi perinteisellä tyylillä. Tasavallan presidentin puhe, Wienin filharmonikkojen uudenvuoden päivän konsertti ja Garmish-Partenkirchenin mäkihyppykisat olivat TV-viihdettä parhaimmillaan. Oma liikunta-annos täyttyi maagisten ykkösten päivänä 11 km:n hiihtolenkillä upean talvisissa maisemissa Jyväskylän Laajavuoren laduilla.

Filharmonikkojen konsertin seuraaminen oli erittäin nautinnollista, mutta mäkihyppykilpailun suoranaista kärsimystä. Tuuli heitteli hyppääjiä miten sattui ja oli suoranainen ihme ettei useampi loukkaantunut. Larinnon leiskaus osoitti tapahtuneesta huolimatta, että kunto on kohdallaan. Toivottavasti kausi ei hänen kohdallaan lopu tuohon kaatumiseen. Suomen huippu-urheilu tarvitsee harvalukuisia tähtiään urheilun areenoille eikä sairaalan vuoteille.

Halosen puhe ei tarjonnut yllätyksiä. Puheessa nousi perinteiseen tyyliin esiin yleismaailmalliset ongelmat, EU, Euro, Nato sekä suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin säilyminen, tasa-arvo ja yhteiskunnallisen keskustelun kärjistyminen. Myös Suomen brändiin viitattiin. Presidenttimme ei kuitenkaan ollut lainkaan huolissaan Suomen huippu-urheilun kehityksestä. Huippu-urheilun muutostyöryhmällä taitaakin olla käynnissä taistelu tuulimyllyjä vastaan kun valtion ylin johtokaan ei tärkeää asiaa noteeraa.