TYKY-toimintaa Jeriksellä 2.-10.4.2009

Kuntotestauksen koukerot ja kommervenkit pyörivät yhä päässäni kun suuntasimme automme keulan kohti pohjoista yhdessä Tarja vaimoni kanssa. Edessä oli runsas viikko Jerisjärven tunturimaisemissa ja odotettu hiihtoloma oli alkamassa. Runsaan viikon konseptina oli sekä ottaa taukoa työstä että nautiskella kauniista luonnosta raikkaassa ulkoilmassa. Nautiskelu ja rentoutuminen olivat matkan avainsanoja ja siinä sivussa fyysisen kunnon kohottaminen. Nautiskelu oli unohtumassa heti alkumetreillä kun kilometrit alkoivat kertyä. Pilvettömältä taivaalta helottava aurinko ja kuvassa virnistelevä puolisoni hillitsivät kilometrien nielemistä siinä määrin, että matkan tavoitteet toteutuivat myös nautiskelun osalta. Kahdeksan päivän saldoksi meille kertyi kohtuullisesti yhteensä lähes 500 km hiihtoa, leppoisa mieli ja ruskettuneet kasvot.





Matkaan mahtui myös aurinkoinen laskettelupäivä Levin mainioilla rinteillä. Se oli sopivaa palauttelua latuhiihdosta. Tai ainakin sen piti olla. Lihaksisto kertoi seuraavana päivänä jotakin muuta tarinaa. Kilometrejä kertyi enemmän kuin maastovaelluksilla yhteensä, mutta niitähän ei tässä lajissa lasketa. Ainoastaan nousut. Ja laskut. Lukumäärät menivät meiltä kuitenkin sekaisin, mutta tunturi tuli kierretyksi päivän aikana ainakin kolmeen kertaan ja jokainen slouppi kokeiltiin vähintään yhden kerran. Erityisesti mieleen jäi G2, joka ei ollut pituudella pilattu, mutta sitäkin jyrkempi. Alastullessa hyödynsin koko pätkän laajoilla rauhallisilla kaarroksilla eli aikaa meni jonkin verran enemmän kuin Palanderilla tai Kanervan Jarilla konsanaan.




Latureiteistä jäi erityisesti mieleen Raattamasta Vuontisjärven ja Montellin majan kautta Nammalankuruun ja Pallakselle kulkeva reitti. Henkeä salpaavia maisemia riitti mielin määrin aina Jerikselle saakka. Vaikka 43 km matkaan menikin koko päivä ja jalat olivat illalla väsymyksestä turtana, oli mieli virkeä ja ajatus kirkas. Uudestaan sama heti kun se vaan on mahdollista. Tällä matkalla uutta mahdollisuutta ei valitettavasti enää tullut, mutta seuraavalla kerralla sitten. Reittivaihtoehdoista ei muutenkaan ollut puutetta kuten kuvasta näkyy. Jeriksen ympäristö Pallas - Ylläs kansallispuistossa on maastohiihtäjälle suoranainen unelma.





Lomaviikko oli kovin nopeasti ohi. Tuntui siltä, että vähän liian nopeasti. On kuitenkin parempi palata taas työn touhuun. Vilkaisu saapuneisiin sähköposteihin vahvisti, että työtä on tehtävänä. Kunto on nyt kuitenkin kohdallaan ja suorituskyky huipussaan. Haikein mielin suljimme poroaitauksen portin kiini. Yhdellä ännälä kuten kuvasta näkyy. Henkisesti veräjä jäi auki. Tänne palataan uudestaan!