Suomen yliopistoissa kiehuu - LTS etenee rauhallisemmin

Yliopistojen päivärutiineihin on tullut häiriö kun sen opiskelijat ja osa henkilökuntaa ovat nousseet vastustamaan yliopistolain uudistusta. Siinä missä ministeri Virkkunen kehuu lakiuudistusta toiseksi parhaimmaksi teoksi yliopistolaitoksen syntymisen jälkeen, on osa yliopistoväestä peloissaan sen tulevaisuuden puolesta. Totaalista romahdusta ei varmaankaan ole odotettavissa, mutta sellaista tunnutaan joissakin piireissä odotettavan kun kuuntelee mediaa.

Tavallinen ihminen kysyykin aiheellisesti, että mistä tässä oikein on kysymys? Itselleni tulee mieleen, että tieto on kulkenut omia salaisia polkujaan eikä laajassa mitassa ole ymmärretty, että yliopistot ovat saaneet sen mitä ovat vuosien ja vuosikymmenten aikana toivoneet. Yliopistojen autonomia lisääntyy ja yliopistot voivat tästä eteenpäin säätää oman hallintokoneistonsa ja henkilöstörakenteensa juuri sellaiseksi kuin ovat halunneetkin.

Rahoituksen osalta itsenäisyyttä ei ole kuitenkaan saavutettu kun valtion tuki yliopistoille säilyy. Ehkä tässä kohtaa onkin suurin pelon aihe. Lopettaako valtio yliopistojen tukemisen sitä mukaa kun yksityinen rahoitus lisääntyy? Ottaako liike-elämä ylivallan yliopistojen hallinnosta samassa suhteessa, kuin niiden rahoitusosuus kasvaa? Pitää kuitenkin muistaa, että valtio jatkaa niiden perustoiminnan rahoittamista entiseen malliin ja ennen kuin johtopäätöksiä voidaan vetää, on parempi ensin todeta miten yliopistot alkavat saavutettua autonomiaansa käyttää. Uskon vakaasti, että yliopistoissa on viisautta tämänkin ongelman ratkaisemiseksi. Elämä valtion tilivirastona on kuitenkin päättymässä. Syntynyt meteli on kaikesta huolimatta syytä ottaa tosissaan.

LTS:n hallitus kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa. Asialista oli pitkä ja uusi puheenjohtaja professori Antti Uutela teki tunnontarkkaa työtä yli kolmetuntiseksi venyneessä istunnossamme. Tärkeällä sijalla olivat erilaisten työryhmien, valiokuntien ja neuvottelukuntien nimeämiset, jotka on ajoitettu vuosittain ensimmäiseen kokoukseen. Nimetyksi tuli yhteensä 11 erilaista ryhmää puheenjohtajineen. Työhön osallistuvien asiantuntijoiden lukumäärä mitataan sadoissa kun mukana oli jopa 40 nimen neuvottelukuntia. Hallitus täydensi omaa neuvottelukuntaansa kahdella nimellä: emeritusprofessori Pauli Vuolle, joka päätti puheenjohtajakautensa viime vuoteen ja uutena nimenä tutkimusjohtaja dosentti Raija Laukkanen Polar Electrosta.

Tärkeänä asiana hallituksessa oli esillä Seuran sääntömuutosesitykset kevätkokoukselle. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä jäsenten ja varajäsenten kausien pituus halutaan yhdenmukaistaa hallituksen toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi. Kyseisten luottamushenkilöiden toimikauden pituudeksi halutaan kaksi vuotta ja peräkkäisten toimikausien lukumäärä halutaan rajata kahteen peräkkäiseen. Näiden kaikkien uudelleen valinta on mahdollista yhden välikauden jälkeen. Hallitus haluaa näillä muutoksilla saada riittävää uudistumista ja dynaamisuutta hallituksen työskentelyyn. Sääntömuutoksia valmistellaan yhteistyössä seuran asiantuntijoiden kanssa ja esitellään jäsenille Seuran Internet-sivujen välityksellä hyvissä ajoin ennen kevätkokousta.